E-urheilussa katselijan on lähes mahdotonta sanoa, kuka pelaajista on 160-senttinen ja kuka yltää lähes kahteen metriin. Näytöt peittävät vartalon ja tuolit nousevat samoihin korkeuksiin.
Siksi pituus ei näytä vaikuttavan millään ilmeisellä tavalla e-urheilijan suoritukseen. Mittanauhaa olennaisempaa on se, kuinka nopeasti pelaaja havaitsee näytöllä tapahtuvan muutoksen ja kuinka vakaasti hiiri pysyy otteessa, kun stressihormonitasot nousevat finaalikartassa samalle tasolle kuin kilpa-autoilijoilla.
Lähiaikoina tehdyissä fyysis-kognitiivisissa profiilitutkimuksissa on painotettu, että reaktiokyky, käsi-silmä-koordinointi ja taktinen päätöksenteko erottavat huipputason pelaajat keskitasoisista.
Näissä analyyseissä pituus ei ole noussut esille millään merkittävällä kertoimella. Toisin sanoen ruudun äärellä leveä hartialinja tai pitkät raajat eivät anna automaattista etua.
Virtuaalilajien pelikenttä suosii kaikkia vartalomittoja
Perinteisissä urheilulajeissa pituus voi olla joko lahja tai este. Lentopallossa ulottuvuus antaa edun verkon yläpuolella, kun taas telinevoimistelussa kevyempi ja matalampi kehopituus helpottaa vaikeiden liikeratojen suorittamista. Elektronisissa lajeissa pelin säännöt rakentuvat digitaaliselle tasolle, jossa avainkyvyt siirtyvät hermojärjestelmän virtapiireihin. Näppäinten painaminen vie saman verran aikaa riippumatta siitä, ulottuvatko sormet kymmenen vai viisitoista senttiä pidemmälle.
Tämän vuoksi San Quentin 2 e-urheilu nähdään usein fyysisesti tasa-arvoisempana kuin moni muu kilpailumuoto. Tarinat lyhyistä mestareista, jotka lyövät laudalta pidemmät vastustajansa, ovat toistuvia, mutta samaan aikaan lavalle nousee myös todella pitkiä pelaajia, joille lisäsentit eivät tuo haittaa. Vaikka osa ammattilaisista kerää ylävartaloon lihasmassaa tukemaan hyvää ryhtiä, kukaan ei puhu ideaalipituudesta.
Kotistudion fyysiset rajat
Pituus vaikuttaa kuitenkin edelleen siihen, miten oma pelaajanurkka kannattaa mitoittaa. Jos jalat eivät mahdu pöydän alle tai pelinäyttö nousee liian alas, seurauksena on niska- ja selkäkipuja, jotka lopulta heikentävät finaalikierroksen tarkkuutta.
Ergonomiasta puhuttaessa korostuvat säädettävät pöydät ja tuolit, sillä standardipöydän korkeus eli noin 28–30 tuumaa (71–76 cm) on mitoitettu keskimittaiselle pelaajalle. Jos pelaaja on 190 senttiä, käsivarret jäävät tällöin liian jyrkkään kulmaan ja ranteisiin kohdistuu ylimääräistä rasitusta.
Moni yllättyy huomatessaan, että iso osa kotistudioiden ongelmista ratkeaa jo sillä, että mitataan lattian ja kyynärpään väli ja säädetään pöytä samaan lukemaan. Silti etenkin pitkäselkäiset pelaajat törmäävät yhä näyttönäkökentän rajoituksiin: jos ruutu on kiinteästi matalalla, pää kallistuu eteenpäin ja silmät väsyvät.
Tuoli, pöytä ja näyttö
Vaikka turnauslavalla pituus ei ratkaise, vapaa-ajan pelihuoneessa sentit voivat näkyä hyvin konkreettisesti. Liian matala tuoli pakottaa nojaamaan eteen, mikä syö hengitystilaa ja pitää hartiat jatkuvassa jännityksessä. Pitkiä sessioita pelaavat tietävät, että yhdistelmästä seuraa usein jumiutunut yläselkä ja säteilevä päänsärky.
Tutkimukset osoittavat, että e-urheilijat käyttävät päivittäin harjoitteluun ja kilpailemiseen keskimäärin yli viisi tuntia, minkä lisäksi monet suorittavat videoanalyysiä ja oheistehtäviä tähän päälle.
Jos asento on huono, rasitus kasaantuu nopeasti. Siksi huippuorganisaatioissa tavataan fysioterapeutteja yhtä säännöllisesti kuin pelivalmentajia. Tieteellinen katsaus osoittaa, että e-urheilijan sydänsyke saattaa nousta jopa 180 lyöntiin minuutissa ottelun aikana. Kun stressi yhdistyy lihasrasitukseen, hyvin suunniteltu työpiste on kullan arvoinen.
Henkilökohtainen mukavuus ja terveys
Yleisin neuvo on seurata omaa kehoa ja tehdä hienosäätöjä pikku hiljaa. Kukaan ergonomi ei voi antaa taulukkoa, joka sopii kaikille yhtä lailla. Yksi pelaaja haluaa matalan hiirimaton, toinen tarvitsee leveän käsinojan. Ratkaisua ei voi sanella, mutta omia tuntemuksia kannattaa kuunnella: väsymys ranteissa tai puutuvat varpaat ovat merkkejä siitä, että jotain pitää muuttaa. Se ei välttämättä tarkoita kallista investointia, sillä pienikin korotuspala ruuvipenkin alla voi nostaa näyttöä juuri sen puuttuvan sentin.
