Uusimman (2025) tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat Euroopan eniten nettiä käyttävä kansa. Tämä siis datanmäärissä laskettuna. Ei mikään ihme, sillä käytännössä jokaisella suomalaisella on älypuhelin taskussaan koko valveilla olo ajan aamusta iltaan. Datamäärät johtuvat pitkälti suoratoiston katselemisesta, videoista, striimaamisesta sekä pelien pelaamisesta. Vaikka iso osa peleistä kuten kolikkopelit ovat pieniä pelejä, mutta kun pelaajia on sellaiset reilut 70 % suomalaisista, alkaa liikenteessä oleva data kertyä tilastoihin.
Mutta entä sitten suomalaisten nettisopimukset? Suomalaisilla on varaa, mistä valita. Suomessa on tarjolla mm. Telia, DNA, Elisa, Moi! ja monia paikallisia verkkotoimittajia, joiden valikoimista suomalaiset voivat valita omat nettiliittymänsä. Sen lisäksi että tarjolla on monia toimittajia, on nettisopimuksissa myös muutamia muita mietittäviä asioita:
– kuinka pitkän sopimuksen teet
– teetkö kiinteän vai jatkuvan sopimukset
– kuinka nopean netin ostat
– tilaatko yksityisen vai firmaliittymän
Sitten näiden päälle tulee itse tekniset kysymykset: otatko käyttöösi verkkotoimittajalta tulevat laitteet, vai ostatko omasi jostain verkkokaupasta tai paikallisesta liikkeestä? Verkkotoimittajien laitteet ovat varmasti toimivia, mutta samoja laitteita toimitetaan tuhansille käyttäjille Suomessa, eli niiden käyttö avaa mahdollisuuden uusille uhkille, sillä varmasti myös ”väärille” tahoille menee tieto, mikä laita milläkin toimittajalla on peruspaketissaan.
Nettisopimusten sopimusajat
Kun olet tekemässä kotiisi tai toimistolle sopimusta nettiliittymistä, yksi tärkeimmistä päätökseesi vaikuttavista tekijöistä on hinta. Mutta oletko miettinyt, että halvinta hintaa tarjotaan useimmiten sille kaikista pisimmälle sopimuskaudelle, joka saattaa olla 24 tai 36 kuukautta? Tämä johtuu siitä, että kukaan ei tiedä, mitä ensi vuonna tapahtuu. Hinnat voivat muuttua hetkessä, aivan kuten kävi sähkömarkkinoilla muutama vuosi sitten.
Nettisopimuksissa hinnat annetaan yleensä kahdella tyylillä: kiinteälle sopimuskaudelle tai jatkuvalle sopimukselle. Useimmat ottavat sopimuksensa yhdelle vuodelle ja saavat odottaa myyjän soittavan noin vuoden päästä uuden sopimustarjouksen kanssa. Nämä jatkosopimukset eivät välttämättä ole markkinoiden halvimpia, mutta olemme kuluttajina aika laiskoja tekemään todellisia liittymävertailuja tai vaihtamaan operaattoria, joten useimmiten jatkamme sopimusta. Tämä jatko toteutuu varsinkin niissä tapauksissa, jos kaikki on toiminut hyvin. Jos taasen verkko pätkii tai luvattu nopeus ei toteudu lähellekään, kannattaa oikeasti harkita uutta liittymää. Ja kenties seuraavalla kerralla otat sen vuoden sopimuksen edullisemmalta toimittajalta – vaihtaminen nimittäin on helppoa ja yksinkertaista. Samalla voi hyvinkin olla, että sinulle tarjotaan toisenlaista maksutapaa – voit jatkaa kerran kuukaudessa maksamista, tai maksaa kerralla aina vuoden maksut – tämä on yleistynyt suoratoistokanavien tilauksissa.
Nettisopimuksen kanssa sovimme usein myös siitä varsinaisesti puhelinliittymästä. Ja koska Suomessa ei lankaliittymiä käytännössä enää ole, on kysymys älypuhelimen liittymästä. Monet perheet ovatkin jo siirtyneet pelkkään älypuhelimen liittymään, joka sekin periaatteessa riittää useimmalle perheille kotona, vaikka sitten niiden tietokoneidenkin käyttöä varten.
Suomalaiset elävät digitaalista elämää
Jos olet matkustellut Etelä-Euroopassa tai Keski-Euroopassa tai sinulla on ystäviä siellä, olet varmasti huomannut silmiinpistävän eron arjessa. Suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän digitaalisia laitteita kuin useimmat eurooppalaiset.
Johtuuko se Suomen sijainnista vai mistä johtuukaan, suomalaisten datakäyttö on kasvanut vuodesta toiseen tahdilla, joka on jättänyt muut maat kuin saveen seisomaan. Suomalaiset käyttävät päivittäin digilaitteita niin töissä kuin vapaa-ajassa, viihteessä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Yksi tätä kaikkea selittävä asia on yksi erikoinen asia meidän suomalaisten puhelinliittymissä. Suomalaisilla nimittäin on useimmilla käytössään puhelinliittymä, jolla on rajaton datapaketti. Suomalaiset voivat siis surutta käyttää nettiä missä ja koska vain. Tällaista samaa mahdollisuutta ei ole jokaisella Euroopassa. Useimmilla eurooppalaisilla on älypuhelimessaan liittymätyypit, jotka eivät ole niin kattavia kuin suomalaisten sopimukset.
Suomessa digitaaliset verkot kattavat lähes koko Suomen. Tämä perusinfra mahdollistaa laajat digitaaliset palvelut ja mm. suoratoiston ja musiikkipalveluiden käytön eri puolilla Suomea. Tämä onkin toiminut suomalaisten nettisurffareiden mieleen jo vuosia, ja viime aikojen 5G verkkojen kehitys on vain vahvistanut suomalaisten netin käyttöä entisestään.
Netin käytöstä Suomessa
Nettiä käytetään niin töissä kuin vapaa-ajassa. Lisäksi meillä kaikilla alkaa olla kotona laitteita, jotka myös ovat kiinni netissä. Ne voivat keskustella valmistajan palvelimen kanssa kodin sisäverkon kautta ja tämä tulee jossain vaiheessa nousemaankin tietoturvan kannalta vaikeaksi tilanteeksi. Jo nyt on saatu lukea mediassa tiettyjen pienempien Android-televisioiden lähettäneen tietoja kotiverkostaan valmistajan kautta tahoille, joilla ei tällaista mahdollisuutta pitäisi olla. Suurempien valmistajien kuten vaikkapa Samsungin tai Philipsin kanssa meidän on vain luotettava, että televisiot tekevät vain sen, mitä niiltä pyydetään. Ongelmana vain alkaa olla televisioiden käyttöjärjestelmän mahdollistavat sovellukset, joiden lukumäärä kasvaa päivä päivältä.
Tietoturvasta onkin pidettävä jatkossa tarkemmin huolta. Jos aikoinaan riitti laittaa oman kodin ovet lukkoon, niin nyt sama pitää tehdä vähintäänkin oman tietokoneen, älypuhelinten, älylaitteiden sekä oman kotisi sisäverkon kanssa. Jokainen laite tarvitsee vähintäänkin päivitetyn salasanan, mutta nykyään myös useimmiten myös tietoturvasovelluksen. Nörtit voivat asentaa omaan kotiverkkoon tietoturvallisen kokonaisuuden, mutta peruskäyttäjän on tyytyminen verkosta saataviin sovelluksiin – niiden asentamisen kanssa vain pitää olla varovainen.
Pilvipelaaminen
Yksi iso tekijä suomalaisten kasvaneeseen netinkäyttöön on pilvipelaaminen. Tämän kasvu on suoraa seurausta siitä, että nykyään noin 70 % aikuisistakin suomalaisista pelaa jotain digitaalista peliä vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ikäluokissa prosentit ovat vieläkin korkeammat. Pilvipelaamiseen on johtanut nykyaikainen digitaalinen elämä, ja se, ettei pelejä enää toimiteta koteihin, vaan ne ladataan laitteille, tai pelataan suoran mobiilisti älypuhelimella, jolloin itse laitteeseen asentuu vain pieni pelimoottori ja kaikki pelin tapahtumat tulevat pelilaitteeseen pilvestä sitä mukaan, kun pelissä edetään.
Etätyö
Etätyö lisääntyi Suomessa huimasti 2020-luvun taitteessa. Nyt 2020-luvun puolessa välissä kasvu on taitettu ja monissa yrityksissä on alettu haalia työntekijöitä takaisin toimistoihin. Tämä onkin hyvä signaali myös suomalaiselle rakennusteollisuudelle, joka on viime vuodet ollut melkoisessa alakulossa. Etätyön lisääminen merkitsi nimittäin monen rakennusyrityksen loppua, kun etätyöpisteissä ei tarvittu rakentamisen ammattilaisia laittamaan sohvaa tai pöytää sopivaan paikkaan työn tekemistä varten. Vuosien aikana kuitenkin monissa organisaatioissa on havahduttu tosiasiaan, että monessa etätyötapauksessa työnlaatu sekä tuottokyky ovat laskeneet. Alussa tilastot kertoivat muuta, mutta vähitellen työntekijöiden löytäessä etätyön osana arkeaan, tehot alkoivat laskea – ihmisistä tuli laiskoja. Samalla olemme saaneet lukea mediasta, kuinka kaikki kotiin kuljetettava on lisääntynyt eli ruokatoimitukset ja jopa isot ja pienet huonekalut ja seuraavaksi jopa rautakaupan ruuvit voi woltata kotiin.
Maailma muuttuu. Seuraavaksi varmaan lasketaan, kuinka monta kiinalaista pakettia keskimäärin jokaiseen suomalaiseen kotiin on tilattu viimeisten parin vuoden aikana ja kuinka monta suomalaista liikeyritystä on sen vuoksi laitettu kiinni. Verkkokauppa ja digitaalisuus ei ole siis sama asia, kuin suora tie onnelliseen elämään.
About the Author
