Joillain ihmisillä on kyky sulkea ympäristö pois ja uppoutua täysillä tekemiseensä. He eivät vilkuile puhelinta tai eksy sivuraiteille, he vain tekevät. Toisilla taas ajatus harhailee heti, vaikka kiinnostusta olisi. Miksi näin käy?
Keskittymiskyky ei ole yksi selitys vaan monen tekijän lopputulos. Geenit, ympäristö ja arjen rutiinit vaikuttavat kaikki. Osalla on luontaisesti paremmat edellytykset, mutta suurimmalle osalle se on taito, jota voi vahvistaa. Ja kun se toimii, koko arki muuttuu selkeämmäksi, riippumatta siitä, mitä olet tekemässä.
Piirteet, jotka tekevät keskittyvästä mielestä tehokkaan
On totta, että jotkut ihmiset kykenevät keskittymään syvemmin kuin toiset. Heidän ajatuksensa ei katkea helposti, eivätkä ulkoiset ärsykkeet riko rytmiä. Tämä ei ole sattumaa, sillä taustalla on usein hermoston ominaisuuksia, mutta myös opittuja tapoja. Kun mieli suodattaa turhat hälyäänet ja pysyy yhdessä asiassa, tulokset ovat näkyviä.
Tällainen terävyys avaa monia ovia. Ihminen, joka pystyy pysymään tehtävässä kiinni pidempään, oppii nopeammin, ymmärtää syvemmin ja tekee harvemmin virheitä. Esimerkiksi
matemaattisissa tehtävissä tai teknisissä ammateissa kyky pitää ajatus kirkkaana koko prosessin ajan voi olla ratkaiseva etu.
Sama keskittymiskyky näkyy hyvin myös taitopeleissä. Jos mielesi pysyy selkeänä ja huomiosi ei hajoa, voit kehittyä erinomaiseksi pokerinpelaajaksi, erityisesti nyt kun verkossa on tarjolla runsaasti pelimahdollisuuksia. Keskittynyt mieli lukee tilanteita, hahmottaa todennäköisyydet ja tekee parempia päätöksiä ilman tunnekuohuja.
Fokus kantaa myös arjessa. Esimerkiksi musiikin harjoittelu vaatii syvää uppoutumista. Kun keskittyminen on kohdillaan, jokainen sävel, rytmi ja liike menee paremmin perille. Tällainen mielentila ei ainoastaan kehitä taitoa, vaan tekee tekemisestä palkitsevampaa.
Miksi jotkut keskittyvät luontevammin kuin toiset?
Kaikki eivät lähde samalta viivalta, kun puhutaan keskittymiskyvystä. Siinä missä joku uppoutuu kirjaan tai tehtävään tuntikausiksi, toinen ehtii vilkaista puhelintaan viisi kertaa ennen kuin ensimmäinen kappale on luettu loppuun. Tässä ei ole kyse laiskuudesta tai tahdonvoiman puutteesta, vaan siitä, miten ihmisen aivot toimivat pohjimmiltaan.
Yksi keskeinen selitys löytyy dopamiinijärjestelmästä, joka säätelee muun muassa motivaatiota ja tarkkaavaisuutta. Toisilla tämä järjestelmä toimii vakaammin, mikä tekee keskittymisestä luontevampaa ja vähemmän kuormittavaa. Kun huomio ei hypi asiasta toiseen, työskentely on tasapainoisempaa ja vähemmän tahmeaa.
Tämä ei tarkoita, että keskittymiskyky olisi jokin synnynnäinen supervoima, jota toisilla ei voi olla. Ero näkyy vain siinä, kuka saa etumatkan. Lopulta kyky keskittyä muodostuu sekä biologisista lähtökohdista että siitä, miten arki tukee tai häiritsee keskittymistä.
Perimä antaa suuntaa, ei lopullista tulosta
Genetiikka vaikuttaa enemmän kuin moni uskoo, mutta se ei määrää kaikkea. Tutkimusten mukaan perimä selittää keskittymisessä noin puolet aikuisilla. Lapsuudessa vaikutus on pienempi, sillä ympäristö painaa vaakakupissa enemmän. Ajan myötä vaikutussuhde voi muuttua, erityisesti silloin, kun ihminen alkaa tietoisesti muokata arkeaan.
Silti lähtökohdat eivät sulje ketään ulos. Taitoa voi kehittää kuten mitä tahansa muutakin. Pienillä päivittäisillä valinnoilla (kuten luomalla rutiinia, vähentämällä hälyä ja opettelemalla läsnäoloa) voi saavuttaa enemmän kuin pelkällä ”luontaisella lahjakkuudella”. Se, millä tavoin ihminen reagoi omaan perimäänsä, ratkaisee pitkällä aikavälillä enemmän kuin se, mitä geeneistä löytyi alun perin.
Ympäristö kasvattaa tai hajottaa
Ympäristö ei ole vain taustatekijä ihmisessä, vaan se muovaa sitä, miten aivot toimivat arjessa. Lapsena opitut tavat juurtuvat nopeasti, ja ne kantavat usein pitkälle aikuisuuteen. Jos ympäristö tukee rauhaa, keskittyminen saa mahdollisuuden kehittyä.
Tämä pätee myös aikuisiin. Työympäristö, kodin rytmi ja ruutuaikojen määrä vaikuttavat suoraan siihen, miten helppoa tai vaikeaa on pysyä kiinni yhdessä asiassa. Jos taustalla soi jatkuvasti jokin, ilmoitukset pomppivat näytöllä ja tehtävät vaihtuvat lennossa, keskittymistä ei tapahdu (eikä voi tapahtuakaan).
Ruoan ja unen merkitystä ei myöskään voi sivuuttaa. Aivot toimivat hyvin vain, jos ne saavat tarvittavan polttoaineen ja levon. Omega-3-rasvahapot, tasapainoinen verensokeri ja säännöllinen unensaanti pitävät hermoston vakaana. Yksi huonosti nukuttu yö voi jo alentaa kognitiivista suorituskykyä merkittävästi.
Keskittymiskykyä voi kehittää kuin lihasta
Keskittyminen ei ole jotain, mitä joko on tai ei ole. Kun harjoittelet keskittymistä säännöllisesti, huomaat hiljalleen pystyväsi tekemään asioita pidempään ilman, että ajatus harhailee.
Yksi yksinkertaisin tapa aloittaa on mindfulness. Ei tarvita kynttilöitä tai erityistä tilaa; riittää, että istut hiljaisessa paikassa, suljet silmät ja keskity hengitykseen kymmenen minuutiksi. Kun mieli harhailee, tuot sen takaisin, ei väkisin, vaan lempeästi.
Stressi on keskittymisen hiljainen häirikkö
Jos jokin todella horjuttaa keskittymistä, se on jatkuva stressi. Kun keho käy ylikierroksilla, aivot eivät pääse rauhoittumaan ja huomio alkaa sirpaloitua. Ajatukset kiertävät kehää, päätökset viivästyvät ja pienetkin ärsykkeet katkaisevat flow-tilan ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa.
Rentoutumista ei tarvitse varata viikonlopun retriittiin. Jo muutama minuutti rauhallista hengitystä voi tehdä eron. Kun hengitys hidastuu, keho saa viestin, että kaikki on kunnossa.
Tähän voi yhdistää kevyttä liikettä, kuten joogaa tai kävelyä, jotka vapauttavat jännitystä kehosta ja tasapainottavat hermostoa. Mitä useammin keho saa rauhoittua, sitä helpommaksi keskittyminen muuttuu.
Toinen yksinkertainen, mutta tehokas tapa hallita stressiä on kirjoittaminen. Kun tunteet, ajatukset tai huolenaiheet siirtyvät paperille, ne eivät enää pyöri päässä yhtä voimakkaina. Tämä ei ratkaise ongelmia hetkessä, mutta se selkeyttää. Mieli ei enää yritä pitää kiinni kaikesta yhtä aikaa, vaan voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Ohjat ovat omissa käsissäsi – aloita siitä, mihin pystyt
Kaikilla ei ole lähtökohtaisesti täydellistä tarkkaavaisuutta, mutta sillä ei ole väliä. Se mitä teet tänään, vaikuttaa siihen millainen huominen on. Vaikka alkuun keskittyminen tuntuisi vaikealta, pienet toistuvat valinnat muuttavat kokonaisuutta.
Voit aloittaa kevyesti. Yksi kymmenen minuutin hetki ilman puhelinta. Lyhyt kävely luonnossa ilman musiikkia tai ilmoituksia. Päätös tehdä yksi asia kerrallaan, sen sijaan että multitaskaat viisi tehtävää puoliksi. Tällaiset pienet teot kertautuvat nopeasti, ja ne alkavat näkyä tavassa, jolla lähestyt koko päivää.
About the Author
